{"id":34,"date":"2017-08-10T14:24:57","date_gmt":"2017-08-10T14:24:57","guid":{"rendered":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/?page_id=34"},"modified":"2019-12-09T14:56:26","modified_gmt":"2019-12-09T14:56:26","slug":"lapin-sota-1944-1945","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/lapin-sota-1944-1945\/","title":{"rendered":"Lapin sota 1944-1945"},"content":{"rendered":"<p><span lang=\"fi-fi\" xml:lang=\"fi-fi\">Suomalaiset joutuivat jatkosodan h\u00e4vitty\u00e4\u00e4n taistelemaan Neuvostoliiton m\u00e4\u00e4r\u00e4yksest\u00e4 entisi\u00e4 asevelji\u00e4\u00e4n, saksalaisia vastaan. Lapin <a href=\"http:\/\/www.peacekeeping.fi\/suomen-sisallissota-1918\/\">sodan<\/a> merkitys oli suuri.<\/span><\/p>\n<p><span lang=\"fi-fi\" xml:lang=\"fi-fi\"><img style=\"float: right;\" src=\"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/12\/lapin_sota_1944_1945_2.jpg\" alt=\"Lapin sota 1944-1945\" width=\"300\" \/>Sotien aikana pienten valtioiden on tasapainoiltava suurvaltojen v\u00e4lill\u00e4. Valtioiden keskin\u00e4isess\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 ja valtasuhteissa tapahtuu muutoksia sodan kulun mukaan. N\u00e4in k\u00e4vi my\u00f6s Suomelle, joka v\u00e4ltty\u00e4kseen sodan jatkumiselta Neuvostoliittoa vastaan pakotettiin uuteen sotaan, t\u00e4ll\u00e4 kertaa Suomessa olevia saksalaissotilaita vastaan. Talvisodan j\u00e4lkeen Suomelle oli j\u00e4\u00e4nyt ainoastaan kaksi realistista vaihtoehtoa, kun Hitlerin Saksa marssi Tanskan j\u00e4lkeen Norjaan, eik\u00e4 Neuvostoliitto hyv\u00e4ksynyt Suomen suhteiden tiivistymist\u00e4 Ruotsin kanssa. Suomen puolustuksen kannalta oli pienempi paha ryhty\u00e4 Saksan rinnalla hy\u00f6kk\u00e4yssotaan Neuvostoliittoa vastaan kuin joutua Saksan ja Neuvostoliiton v\u00e4listen taistelujen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ksi. <\/span><\/p>\n<h2><span lang=\"fi-fi\" xml:lang=\"fi-fi\">Lapin sodan alku\u00a0<\/span><\/h2>\n<p><span lang=\"fi-fi\" xml:lang=\"fi-fi\">Jatkosodan aikana Suomi ja Saksa tekiv\u00e4t yhteisty\u00f6t\u00e4, vaikka valtioiden v\u00e4lill\u00e4 ei ollut virallista sopimusta liittoumasta. Tietenk\u00e4\u00e4n Saksa ei hyv\u00e4\u00e4 hyvyytt\u00e4\u00e4n ollut liittoutunut suomalaisten kanssa, vaan kyse oli ennen kaikkea taktikoinnista. Osa suomalaisista sotilasjohtajista suhtautui saksalaisiin kylm\u00e4sti. Kuitenkin Suomessa olevien saksalaisten ja suomalaisten v\u00e4lill\u00e4 vallitsi my\u00f6s hyv\u00e4kin henki ja toveruus. Lapissa oli enemm\u00e4n saksalaisia sotilaita kuin paikallista alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6\u00e4, sill\u00e4 lappilaisten kotiseutuja eiv\u00e4t puolustaneet kotimaan sotavoimat, vaan ne oli j\u00e4tetty saksalaisten joukkojen kontolle suomalaisten keskittyess\u00e4 Karjalaan. Vaikka saksalaiset vaativat pohjoisen it\u00e4rajan asukkaiden evakuoimista, Suomi ei toteuttanut evakuointeja viel\u00e4 tuolloin mahdollisesti strategisista syist\u00e4. Yli 100 000 ihmist\u00e4 koskevat evakuoinnit aloitettiin vasta syyskuussa 1944, jolloin saksalaiset avustivat pohjoisten alueiden asukkaita siirtym\u00e4\u00e4n Ruotsiin ja muualle Suomeen. <\/span><\/p>\n<h2><span lang=\"fi-fi\" xml:lang=\"fi-fi\">Lapin sodan kulku ja seuraukset<\/span><\/h2>\n<p><span lang=\"fi-fi\" xml:lang=\"fi-fi\">Hitlerin joukkojen koettua karvaat tappiot Stalingradissa saksalaisia sotajoukkoja johtanut sotamarsalkka Friedrich Paulus antautui helmikuussa 1943. Suomi aloitti tuolloin omat pyrkimyksens\u00e4 irrottautuakseen jatkosodasta. Rauhanoppositioksi kutsuttu, 33:sta suomalaisesta kansanedustajasta koostuva ryhm\u00e4 vaati Suomen sotapolitiikan vaihtamista rauhanpolitiikaksi. Suomen poliittisen ilmapiirin ja Saksan kokemien tappioiden vuoksi saksalaiset suunnittelivat vet\u00e4ytymist\u00e4 jo ennen kuin Neuvostoliitto vaati Suomen puhdistamista saksalaisista joukoista ven\u00e4l\u00e4isten rauhansopimuksen ennakkoehdoissa. Niiden mukaan Suomen oli katkaistava v\u00e4lins\u00e4 Saksaan, vaadittava saksalaisia sotilaita poistumaan Suomesta 15.9.1944 menness\u00e4 ja vangitsemaan m\u00e4\u00e4r\u00e4ajan j\u00e4lkeen maahan j\u00e4\u00e4neet saksalaiset liittoutuneille, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Neuvostoliitolle luovuttamista varten. Saksan vet\u00e4ytymissuunnitelma Operaatio Birke k\u00e4ynnistyi 3.9.1944 Suomen eduskunnan my\u00f6nnytty\u00e4 \u00e4\u00e4nestyksess\u00e4\u00e4n rauhansopimukssen ennakkoehtoihin toisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 syyskuuta. Alkuun suomalaisten tarkoitus oli antaa saksalaisten vet\u00e4yty\u00e4 rauhassa pohjoisen kautta, mutta Moskovasta painostettiin aloittamaan varsinaiset sotatoimet, jotka alkoivat suomalaisten maihinnoususta Torniossa. Vet\u00e4ytyess\u00e4\u00e4n saksalaiset polttivat suurimman osan lappilaisista kylist\u00e4 ja kaupungeista. Sota p\u00e4\u00e4ttyi 27.4.1945.<\/span><\/p>\n<p class=\"western\"><span lang=\"fi-fi\" xml:lang=\"fi-fi\">Lapin sota j\u00e4tti j\u00e4lkens\u00e4 sek\u00e4 alueisiin ett\u00e4 niiden ihmisiin. Rakennuskannan tuhoutuessa h\u00e4visi mittavasti lappilaista kulttuuria. Lapin j\u00e4lleenrakennus vei vuosia, joiden aikana evakosta ja sodasta palanneet joutuivat ankariin olosuhteisiin tuottamattomillekin maille elinkeinonsa menett\u00e4nein\u00e4. Saksalaisten sotilaiden ja suomalaisten naisten kanssak\u00e4ynneist\u00e4 syntyneet j\u00e4lkel\u00e4iset joutuivat my\u00f6hemmin k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n saksalaisiin kohdistuvasta vihamielisyydest\u00e4. Lapin sota on j\u00e4\u00e4nyt v\u00e4h\u00e4lle huomiolle, vaikka sen merkitys Suomen itsen\u00e4isyyden s\u00e4ilymiselle on merkitt\u00e4v\u00e4. Paikalliseen v\u00e4est\u00f6\u00f6n ja kulttuuriperim\u00e4\u00e4n Lapin sota j\u00e4tti pysyv\u00e4t j\u00e4ljet.\u00a0<\/span><span style=\"font-family: Times New Roman;\"><span lang=\"fi-fi\" xml:lang=\"fi-fi\"><br \/><\/span><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomalaiset joutuivat jatkosodan h\u00e4vitty\u00e4\u00e4n taistelemaan Neuvostoliiton m\u00e4\u00e4r\u00e4yksest\u00e4 entisi\u00e4 asevelji\u00e4\u00e4n, saksalaisia vastaan. Lapin sodan merkitys oli suuri. Sotien aikana pienten valtioiden on tasapainoiltava suurvaltojen v\u00e4lill\u00e4. Valtioiden keskin\u00e4isess\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 ja valtasuhteissa tapahtuu muutoksia sodan kulun mukaan. N\u00e4in k\u00e4vi my\u00f6s Suomelle, joka v\u00e4ltty\u00e4kseen sodan jatkumiselta Neuvostoliittoa vastaan pakotettiin uuteen sotaan, t\u00e4ll\u00e4 kertaa Suomessa olevia saksalaissotilaita vastaan. Talvisodan j\u00e4lkeen&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":752,"featured_media":84,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"categories":[],"tags":[3,2],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/34"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/752"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=34"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/34\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":85,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/34\/revisions\/85"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/84"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=34"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=34"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=34"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}