Sotaisassa maailmanhistoriassa Suomi on saanut osansa sekä sisäisistä konflikteista että vieraan vallan sotatoimista, joista on selvitty itsenäisenä valtiona.
Tervetuloa sivustolle, joka käsittelee maailman sotia ja rauhan aikaa. Kerromme pääpiirteittäin Suomen sodista, joista tunnetuimpia ovat Talvisota ja Jatkosota. Sotien kannalta merkittävien päivämäärien ja taisteluiden listaamisen sijaan keskitymme näillä sivuilla enemmän sotien taustoihin ja seurauksiin.
Miksi maailmassa soditaan?
Sotien syyt ovat moninaisia. Ihmiset siinä missä eläimetkin käyvät sotia reviiristä, puolustavat omaansa ja oikeuttaan omaisuuteensa ja elinympäristöönsä. Luonnon resurssit eivät käy tasan, niinpä sotaa käydään raakaa-aineista, kuten öljystä ja metalleista. Suuruudenhulluus on johdattanut miljoonat ihmiset kauheisiin kohtaloihin, kun maailma on haluttu alistaa kolmannelle valtakunnalle tai bolshevismille. Sotien politiikka muistuttaa kaikkine kiemuroineen kirjaimellisesti valtapeliä, jossa pelinappuloiksi joutuvat kokonaiset kansakunnat. Sodat muokkaavat infrastruktuuria pyyhkimällä pois vanhaa rakennuskantaa ja kulttuuria, jättämällä jälkensä luontoon ja ihmisiin, joissa sodan arvet vaikuttavat vielä tulevissakin sukupolvissa.
Teoreettisesti sodan uhka on alati olemassa. Sotahulluus, vallanhimo sekä poliittisten johtohenkilöiden oman edun tavoittelu kiristävät valtioiden välisiä jännitteitä. Käytännössä maailmassa on jatkuvasti käynnissä useita sotia, joista osa on kestänyt vuosikymmeniä. Historia opettaa, mutta siihen pohjaava ennakointi ei aina estä uusia taisteluita. Viisaat valtionjohtajat pyrkivät tasapainoilemaan diplomatian keinoin epävakaissa olosuhteissa, mutta parhaistakin pyrkimyksistä huolimatta joskus joudutaan puolustautumaan, kun taktisista syistä tai puhtaasti ylemmyyttään osoittaakseen vieras valta hyökkää toisia valtioita vastaan. Voimme vain toivoa sivistyneen ihmiskunnan kykenevän sopimaan erimielisyydet toisin kuin voimakeinoin, mutta tietyt realiteetit eivät vaikuta kenties koskaan muuttuvan. Karkeasti yleistettynä ihmiselle näyttää olevan ominaista pitää omaa maailmankatsomustaan ja kulttuuriaan muita ylempänä, omia geneettisiä ominaisuuksiaan toisten ominaisuuksia parempina ja olemassaoloaan tarvittaessa oikeutetumpana kuin toisenlaisten ihmisryhmien olemassaoloa. Vaikeissa taloustilanteissa, joissa ihmiset käyvät henkilökohtaista taistelua nälkää, kodittomuutta ja varattomuutta vastaan on historian mukaan tyypillistä, että ihmisryhmät kääntyvät toisiaan vastaan sen sijaan että ongelmiin etsittäisiin yhdessä sopuisaa ratkaisua, joka ajaisi mahdollisimman laajasti kaikkien etuja. Tämä selittynee osin evoluutiolla. Kuten tiedämme, käydään modernissa maailmassa edelleen myös uskon sotia, joiden taustoilla vaikuttavat niin ikään johtohahmojen itsekkyys ja vallantavoittelu, jonka eduksi valjastetaan hyväuskoisia, aatteellisia ja fanaattisia yksilöitä. Sota on kylmän harkittua, sota on hullua. Kaunista sota ei koskaan ole.
Suomen sodat – valtakamppailuja, kapinoita ja taisteluita itsenäisyydestä
Suomen maantieteellinen sijainti on eräs suurimpia syitä sille, miksi Suomi on joutunut sekä Ruotsin että Venäjän käsikassaraksi ja myöhemmin, itsenäistyttyään, ollut pakotettu puolustautumaan suurvaltoja vastaan. Toisen maailmansodan aikana Neuvostoliittolla ja Saksalla oli intressinsä Suomea kohtaan, kun entisistä liittolaisista tuli vihollisia kisatessaan maailman herruudesta. Pieni valtio säilytti itsenäisyytensä useista syistä, joista löytyy kosolti mielenkiintoista lähdekirjallisuutta. Näillä sivuilla summaamme sotahistoriaamme. Toivottavasti innostamme sinua lukemaan lisää maailman historiasta, sillä onhan se osa meitä ja mekin osa sitä. Tervetuloa!